Toinen savuinen suosikki Islayn saarelta eli Ardbeg. Tislaamon nykysuunta ei miellytä ainakaan vakavampia viskin ystäviä, mutta minua kevyempi ote viskeihin ja Shortien seikkailut kyllä hymyilyttävät.
Ardbeg on perustettu vuonna 1815, mutta keskitytään tänään hiukan tuoreampiin tapahtumiin. Kuten moni viskiharrastaja tietää, tislaamon vuosituhannen vaihteen jälkeen julkaistut viskit nauttivat lähes poikkeuksetta kulttimainetta viskin ystävien joukossa. Tislaamo oli ison osan 80-luvusta suljettuna ja vuosien 1989-1996 se toimi vain kaksi kuukautta vuodesta. Sen aikainen omistaja omisti myös Laphroaigin tislaamon ja käytti sitä pääasiallisena savuisen viskin tuottajanaan jäi Ardbeg sivuosaan. Tislaamon annettiin rapistua ja tislaamon välineistöä käytettiin tarpeen mukaan esim. varaosina Laphroaigin tislaamolla. Lopulta vuonna 1996 tislaamo suljettiin ja asetettiin myyntiin. Vaihtoehtona pohdittiin myös koko hylätyn tislaamon purkamista, joka näin jälkikäteen tarkasteltuna tuntuu täysin käsittämättömältä. Glenmorangie hankki Ardbegin omistukseensa 7 miljoonan punnan hinnalla ja julkaisi ensi töikseen 17-vuotiaan ja Ardbeg Provenancen.
2000-luvun alussa julkaistiin Lord of the Isles, nykyinen 10-vuotias ja Uigeadail muutamia mainitakseni. Alkuvuosien 10-vuotias ja Uigeadail sisälsivät hyvinkin iäkkäitä viskejä ja nämä ovat todella arvokkaita viskejä nykyään. Tänään nautittava viski julkaistiin Ardbegin 200-vuotisjuhlan kunniaksi. Perpetuum, joka kääntyy Suomeksi sanaan ikuisesti, on pullotettu 47,4% vahvuisena ja ilman ikämerkintää.
Comments